Personas -kokonaisuuden töissä pohdin kysymyksiä minuudesta, identiteetistä ja ihmisyydestä ylipäätänsä. Kysyn mm. onko yksi minä vain illuusio? Josko minä onkin jatkuvasti muuttuva kehittyvä hetkittäinen minärepresentaatio, joka muotoutuu kunkin hetken aistimuksista, havainnoista, muistikuvista. Onko esimerkiksi ns. itsensä löytämisen -prosessi turha ja toivoton urakka? Onko mahdollista, että ihmisen minuus on samaan aikaan subjekti ja objekti – tarkkailija ja tarkkailun kohde? Vai tarvitaanko tähän vähintään kaksi minää? Paljastuuko ”aito itse” vanhuuden koittaessa?
Kuvat ovat omakuvia, mutta en ole vakuuttunut siitä, että tämä persoonakokoelma on oman elämäni varrella kerätty kokonaisuus – jos ei, niin mistä nämä tyypit ovat ilmestyneet?
Ripsu (s.1954) on monieteellisen taustan omaava helsinkiläinen taidehistorioitsija FM ja valokuvaaja. Laajan taiteen ja valokuvauksen alan koulutuksen lisäksi hänellä on monipuolinen koulutus ja työura niin terveydenhuollon kuin matkailun ja markkinoinnin alalla.
Pohjanmaan valokuvakeskuksen näyttely on Ripsun kuudes yksityisnäyttely.